Korkeakoulupedagogiikan tulevaisuus liittouman näkökulmasta – 3AMK-toimijat kokoontuivat kehittämisseminaariin

Vasemmalta oikealle kehityspäälliköt Tatjana Lazareva (Laurea), Päivi Laine (Metropolia) ja Veera Partanen (Haaga-Helia). Taustalla Laurean rehtori Jouni Koski ja 3AMK:n prosessijohtaja Antti Vettenranta.

Keskiviikkona 27.4. 3AMK:n rehtorit, prosessijohtaja, oppimistoiminnan kehityspäälliköt sekä muuta henkilöstöä kokoontui kehittämisseminaariin Metropolian Myyrmäen kampukselle. Kehittämisseminaarin teemana oli korkeakoulupedagogiikka ja seminaarin tavoitteena oli yhteisen näkemyksen muodostaminen pedagogisen kehittämisen roolista liittouman toiminnassa. Pandemian, hybridiratkaisujen ja voimakkaan digitalisaation myötä 2020-luku on pedagogiikan vuosikymmenen, joten 3AMK-liittouma voisi jatkossa profiloitua korkeakoulupedagogiikan substanssin kautta.

Metropolian rehtori Riitta Konkola alusti seminaaria mainitsemalla Pentti Rauhalan tekemän vaikuttamisselvityksen 3AMK-liittoumasta. Konkolan mukaan liittouma tarjoaa oivallisen foorumin vaikuttamiselle, mutta liittouman tulisi tulla vielä vaikuttavammin esille, erityisesti sidosryhmien tietoisuuteen. Suomalainen korkeakoulupedagogiikka on kansainvälisesti tunnettua ja sille on kysyntää, joten on tärkeää pysyä kehityksessä mukana. 

Seminaari liikkeelle

Haaga-Helian ammatillisen opettajakorkeakoulun johtaja Jari Laukia alusti kehittämisseminaaria kattavalla esityksellä korkeakoulupedagogiikasta ja sen mahdollisuuksista 3AMK-liittoumassa. Alustuksessa nousi esille muun muassa se, että pedagogiikka on nousussa niin kansallisesti kuin kansanvälisesti ja sillä on vahva rooli korkeakouluissa. Pedagoginen tutkimus on kuitenkin vähäistä Suomessa ja sen edistämiseen tarvitaan selvityksiä ja tutkimuksia. 

Haaga-Heliasta kuitenkin löytyy jo pedagogista osaamista, muun muassa TKI-toiminnan vaikuttavan ammatipedagogiikan kautta, jossa keskitytään opettajakoulutukseen, koulutukseen sekä työelämän kehittämiseen muun muassa tekoälyn ja hyvinvoinnin kautta. TKI-toiminnassa edistetään myös sähköisiä työ- ja oppimisympäristöjä muun muassa laajennetun todellisuuden (XR) kautta.

Alustuksessa nousi esille myös OKM:n korkeakoulujen kestävän kasvun ohjelma, jonka linjauksia on muun muassa osaavan työvoiman tarjonnan lisääminen ja kasvun tukeminen vahvalla TKI-toiminnalla. Alustuksessa keskusteltiin myös Arenen strategiasta, johon kuuluu muun muassa yhteistyö, verkostoituminen ja TKI-toiminta. 3AMK:lla on mahdollisuus vastata näihin tavoitteisiin samalla kun kehitetään korkeakoulupedagogiikkaa.

Kehittämistehtävät

Ensimmäisessä kehittämistehtävässä pohdittiin korkeakoulupedagogiikan visiota, toivottua tulevaisuutta ja roolia 3AMK-liittoumassa. Toisessa kehittämistehtävässä pohdittiin minkälaisilla käytännön toimeinpiteillä etenemme kohti toivottua tulevaisuutta. 

Tehtävien kautta ehdotettiin muun muassa oppimistoiminnan laadunvarmistamista EduExcellencen kautta, jolloin voidaan tutkia myös 3AMK:n toimintaa ja siten vahvistaa koulutusvientiä ja viedä sitä eteenpäin. Sen kautta myös kansallinen ja kansainvälinen tunnistettavuus kasvaisi, joka vahvistaisi kaikkien korkeakoulujen näkyvyyttä. Korkeakoulupedagogiikkaa voidaan myös kaupallistaa tahoille ja toimijoille, joilla ei ole omaa koulutuksellista toimintaa. Laurean rehtorin Jouni Kosken ajatuksia koulutusviennistä ja EduExcellencestä: Korkeakoulun koulutusviennin käynnistyminen | Laurea Journal.

Keskustelussa nousi esille pedagogisen tutkimuksen vähäisyys Suomessa. Kehittämisen taustalla tulisi kuitenkin olla tutkimuksia ja selvitys vaikuttavuudesta, jonka pohjalta kehitystä rakennetaan. Keskustelun pohjalta ehdotettiin tutkimuskeskuksen perustamista sekä korkeakoulujen yksilöllisten tarpeiden tutkimista ja kehittämistä. Keskustelussa nousi esille myös digipedagogiikka ja sen luomat haasteet, joita tulisi yhä tutkia ja ratkoa esimerkiksi TKI-toiminnan parissa. 3AMK:lla on myös paljon työelämälähtöistä osaamista, jota ei hyödynnetä kokonaisuudessaan jatkuvan oppimisen parissa. 

Toisessa tehtävässä ehdotettiin tavoitteiden ja linjauksien visualisointia ja niiden edistämistä muun muassa mentorointimallilla, kehittämällä pedagogista johtamista sekä mahdollisesti teemaryhmillä, jotka veisivät eteenpäin hankerahoituksia ja tuotteita koulutusvientiin. Pedagogiikkaa voitaisiin kehittää myös työelämävaihdolla, eli opettajavaihdoilla korkeakouluittain. 

TKI-toiminnalla tulevaisuuteen

3AMK:n visiossa pedagogiikka tukee liittouman vaikuttavuutta näyttäytymällä vahvana kansallisena toimijana, joka yhdistää ammattikasvatuksen sekä korkeakoulupedagogiikan tutkimuksen, koulutuksen, kaupallisen toiminnan ja kansainvälisyyden kaikissa toiminnoissa. 

TKI-toiminta tulee olemaan kaiken keskiössä ja heijastumaan kaikkeen toimintaan. Ensisijaisesti pedagoginen kehitys keskittyy 3AMK:n henkilöstöön ja heidän opetuksen kehittämiseen muun muassa mentoroinnilla ja webinaareilla. Tavoitteena ei kuitenkaan ole harmonisoida 3AMK:n opetusta, vaan tutkia ja kehittää opetusta ja opetusmenetelmiä. 

Seminaarissa nousi esille mahdollisuus siihen, että 3AMK-liittoumassa lähdettäisiin rakentamaan kansallista ja kansainvälistä tutkimuskeskusta, jossa on mahdollisuus työnkiertoon ja joka keskittyy pedagogiikan tutkimiseen. Jos tutkimuskeskusta lähdetään viemään eteenpäin, täytyy sen suunnittelun ja julkaisun tapahtua pian, jos se halutaan toteuttaa seuraavalla sopimuskaudella vuosina 2024-2027. Hankkeen näkökulmasta olisi myös tärkeää kehittää kumppanuusverkostoja ja mahdollisesti tavoitella kansainvälistä rahoitusta. Tarkoituksena on myös se, että tuotteistaminen nojautuu tutkimukseen ja tämä toiminta liitetään koulutusvientiin. Onnistumisen edellytykset ovat suuret, kun edetään 3AMK-liittouman voimin yhteistyössä.

Comments are closed.