Tekoälystä (AI, artificial intelligence) on puhuttu viime vuosina paljon. Monelle tekoäly tuo silti edelleen mieleen robotit ja science fictionin. Jokainen meistä käyttää kuitenkin tekoälyä päivittäin. Korvaako tekoäly lopulta ihmisen? Miten tekoäly hyödyttää ammattikorkeakoulun opiskelijoita ja henkilökuntaa? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastaa Laurean Digital Living Labistä lehtori Asko Mononen.
Mononen esittelee OURA-sormusta, joka on yksi uusista keksinnöistä. Se mittaa kehon lämpötilaa, palautumista ja unta, ja käyttää tekoälyä apuna suositusten tekemiseen. Myös Google-haku ja Netflixin tai verkkokaupan algoritmit toimivat tekoälyllä. Tekoäly ei kuitenkaan ole pelkästään pelejä ja viihdettä.
”Tekoäly on tärkeää myös lääketieteelle. Esimerkiksi syöpähoidot, koneelliset röntgenkuvat ja virusten rakenteen tutkinta onnistuvat tekoälyltä paremmin kuin ammattilaisilta”, Mononen muistuttaa.
Mitä tekoäly sitten on? Tekoälyssä kone valjastetaan tekemään ihmismäisiä päätöksiä, vaikkapa visuaaliseen hahmottamiseen, puheentunnistamiseen, päätöksentekoon tai kielen tulkitsemiseen liittyen. Termi ei ole uusi, ja tietyt ajatukset ja kaavat ovat olleet olemassa jo 1950-luvulta lähtien. 1980-luvulla keksittiin koneoppiminen, jonka avulla kehiteltiin 1990-luvulla esimerkiksi sähköpostin roskapostifiltteri. 2010-luvulla tekoälyssä siirryttiin koneoppimisesta syväoppimiseen. Viime vuosikymmeninä on edetty harppauksin.
”Viimeisten vuosikymmenten aikana puhelimien ja tietokoneiden laskentatehot ja muistikapasiteetti ovat kasvaneet räjähdysmäisesti”, Mononen sanoo.
Lehtori Asko Mononen.
Tekoäly auttaa työnhaussa
3AMK:lla on tekoälyhanke, jossa on kolmen korkeakoulun lisäksi mukana tekoäly-yritys Headai. 3AMK ja Headai ovat syöttäneet Headain Microcompetencies-palveluun kaikki Suomen työpaikat ja kaikki noin 15 000 3AMK-kurssia muutaman vuoden ajalta. Näin tekoälytiimi selvittää myös muiden valtavien tekstimassojen pohjalta, mitkä osaamissanat liittyvät toisiinsa. Tietoa voidaan hyödyntää joka alalla – ja opiskelija voi hakea osaamistaan vastaavia työpaikkoja. Lisäksi opettajat saavat tietoa siitä, missä työmarkkinoilla mennään.
Monesti vastavalmistuneiden opiskelijoiden haaste on oman osaamisen sanoittaminen. Tässä Microcompetencies on avuksi. Tekoälyyn voi syöttää ansioluettelon tai listan omasta osaamisesta.
”Sanotaan esimerkiksi, että opiskelija osaa hieman Javascript-koodausta. Tekoäly voi ehdottaa, että osaisiko opiskelija myös Python-koodausta tai CSS:ää, asiakaspolkujen rakentamista tai muuta aiheeseen läheisesti liittyvää. Lisäksi tekoäly osaa ehdottaa, että kun osaat tätä, voi hakea näitä työpaikkoja”, Mononen selittää.
Lisäksi TKI-puolelle on tulossa käyttöön Theseus-data. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tehdyt opinnäytetyöt on syötetty tekoälyyn. Kuten työpaikkailmoituksissa, myös opinnäytetöissä voidaan vertailla, mitkä osaamiset ovat laskussa ja mitkä kasvussa ja sitä kautta etsiä esimerkiksi tutkimusaiheita.
”Jatkossa yhä useampi meistä on freelancer tai itsensä työllistäjä. Tekoäly auttaa sanoittamaan omaa osaamista työelämäkielelle. Tarpeiden ja kysynnän tunnistaminen ja potentiaalisille asiakkaille kommunikoiminen heidän kielellään on tärkeää.”
Onko tekoälyn käytössä riskejä?
Entä sitten se science fiction? Voiko tekoäly ottaa meistä vallan? Ja miksi itseohjautuvat autot vedettiin pois markkinoilta? Monosen mukaan meidän ei tarvitse vielä olla huolissaan.
”Usein, kun puhumme tekoälyn riskeistä, meillä on jonkinlainen Terminaattori-ajatus siellä taustalla. Että tulee kaikkitietävä tekoäly, joka päättää, että ihmistä ei tarvita. Nykyiset sovellukset ovat kuitenkin narrow AI-sovelluksia, eli hyvin kapean aihealueen osaajia”, Mononen sanoo.
Entä korvaako kone meidät? Korvaa, ja monissa asioissa onkin hyvä korvata. Mononen ottaa esimerkiksi laskimen: sen ansiosta ihmisen ei tarvitse opetella esimerkiksi kuudentoista kertotaulua.
Mutta tekoälyn kanssa ollaan varovaisia. Esimerkiksi itseohjautuvat autot vedettiin pois markkinoilta ensimmäisen onnettomuuden jälkeen.
”Siinä helposti unohtuu, että itseohjautuvat autot ajoivat toista miljoonaa kilometriä ilman vahinkoja. Puhelinta näpräävä ihminen tai kuski, jonka aistit eivät enää ole parhaassa terässä, tekee enemmän virheitä.”
Mononen kehottaa opiskelijoita ja henkilökuntaa tutustumaan tekoälyyn rohkeasti. Hänen mukaansa esimerkiksi data-analytiikkaa kannattaa opetella hyödyntämään päätöksenteossa.
”Tekoäly tulkoon siis ihmisen kaveriksi tekemään sen, minkä se osaa ihmistä paremmin. Ihminen voi hoitaa asiat, jotka se osaa paremmin. Tällaisia ovat esimerkiksi luovuus, etiikka ja empatia.”
Kuvat: Unsplash