Valtakunnalliset AMK-päivät

Laurean TKI-toiminnan kehityspäällikkö Sanna Juvonen ja 3AMK:n prosessijohtaja Antti Vettenranta.

Valtakunnalliset AMK-päivät järjestettiin Metropolian Myllypuron kampuksella 4.-5.5.2022. Vuoden 2022 teemana oli Oivalluksia osallistujien, ja päivien puhujien keskustelut sekä dialogiset työpajat oli rakennettu teeman ympärille. Puheiden ja työpajojen teemat liittyivät kestävään kehitykseen korkeakouluissa, hyvinvointiin sekä oppimisen tiloihin ja ympäristöihin. Päivien keskiössä oli työpajatyyppinen työskentely oppien ja oivalluksien tukemiseksi. 

Päivien paneelikeskustelujen aiheet olivat Tulevaisuus tottelee tekoja, Sisulla selviää, Yhteisellä asialla: ilmastoviisautta ja tuoretta talouspuhetta, Hyvinvoivat opiskelijat muuttavat maailmaa, Euroopan talous Venäjän hyökkäyssodan aikana ja Ammattikorkeakoulut ja mahdollisuuksien tasa-arvo.

Ensimmäisessä paneelikeskustelussa keskusteltiin mm. hyvinvoinnista sekä vaikuttamisen tavoitteista pitkällä tähtäimellä ja AMK-päivien aamuna – Mukamas Learning Designin Vilma Mutka sanoi osuvasti, että hän päätti AMK-päivien aamuna kohdata ihmiset ihmisinä ja olla valmis kuuntelevaan ja avoimeen dialogiin. Paneelikeskustelusta saikin hyvät lähtökohdat onnistuneille AMK-päiville!

3AMK:n työpaja - tuloksia ja vaikuttavuutta ilman hallintohimmeleitä

3AMK-liittouma osallistui päiville Tuloksia ja vaikuttavuutta ilman hallintohimmeleitä -työpajalla, joka keskittyi TKI-toiminnan yhteistyöhön ja sen tuloksiin, jotka on saavutettu ilman hallintohimmeleitä. Työpajoissa pohdittiin myös 3AMK-liittouman tuottamaa lisäarvoa opiskelijoiden, henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden näkökulmasta ja ideoitiin liittouman tulevaisuuden supervoimaa. Työpajoja oli vetämässä Laurean TKI-toiminnan kehityspäällikkö Sanna Juvonen keskiviikkona ja torstaina ja 3AMK:n prosessijohtaja Antti Vettenranta keskiviikkona.

Työpajoissa esiteltiin 3AMK-liittoumaa ja sen toimintaa vuorovaikutteisella dialogilla. Päivien aikana järjestettiin kolme työpajaa ja työpajoihin osallistui korkeakoulujen henkilöstöä ja opiskelijakuntien edustajistoa. Toinen työpaja koostui lähinnä korkeakoulujen henkilöstöön ja johtoon kuuluvista osallistujista, mukaan lukien Lahden ammattikorkeakoulun eläköitynyt rehtori Risto Ilomäki. Työpajoissa osallistujia kiinnosti pitkälti samat asia – TKI-toiminta ja sen laajuus, EduExcellencen toiminta, 3AMK:n opintotarjonta ja 3AMK:n vaikuttamismahdollisuudet. 

3AMK:n ensimmäinen työpaja. Kuva: Jani Lappalainen.

Opiskelijakuntien edustajien näkökulmasta TKI-toiminta on kauimpana opiskelijoiden arjesta ja he toivoivat, että TKI-toimintaa integroitaisiin osaksi opintoja.

Osallistujia kiinnosti TKI-toiminnan laajuus, 3AMK yhdistää kolmen korkeakoulun osaamisen ja asiantuntijat kehittämällään yhteisellä TKI-strategialla, johon kuuluu Hyvinvoivana ihmisenä turvallisessa yhteisössä (Laurea), Kestävä kaupunkikehitys (Metropolia) ja Tulevaisuuden tekijät (Haaga-Helia). Korkeakouluilla on myös omia TKI-hankkeita, mutta tavoitteena on, että samankaltaiset hankkeet toteutetaan yhdessä, jolloin myös ulkoisen rahoituksen saaminen on helpompaa ja ulkoisten asiantuntijoiden palkkaamiselle ei ole tarvetta.

Kuukausittaisissa TKI-johdon tapaamisessa keskustellaan käynnissä olevista ja alkavista hankkeista, rahoitushakemuksista sekä myös mahdollisista uusista hankkeista. TKI-johdon kokouksista on myös löytynyt asiantuntijoita mukaan hankkeisiin, ja hankkeiden vetäjät ovat saaneet ehdotuksia sopivista asiantuntijoista. TKI-toiminnan hallintohimmeleiden vähäisyys näkyy mm. tavoitteellisesti ja nopeasti etenevien hankkeiden parissa, esimerkiksi kärki-1 järjestämässä projektiboosterissa saatiin hankeaihioita, joita lähdettiin heti viemään eteenpäin. 

Osallistujia kiinnosti myös 3AMK:n koulutusvientiyritys EduExcellence Oy. Hallintohimmeleihin ja juridisiin syihin liittyen koulutusvientiin tarvittiin oma yrityksensä, jossa on juridisesti päteviä ihmisiä esimerkiksi allekirjoittamaan sopimuksia. Osallistujia kiinnosti myös olisiko mahdollista laajentaa koulutusvientiyritystä niin, että siihen kuuluisi myös enemmän korkeakouluja ja yliopistoja. Laajentaminen olisi todennäköisesti mahdollista, mutta usein yliopistoilla kuten Helsingin yliopistolla on jo koordinoitua koulutusvientiä, joten sille ei välttämättä ole tarvetta. 

3AMK pyrki tunnettavuuden lisäämiseen sponsoroimalla iltajuhlien alkumaljat.

Keskustelua herätti 3AMK:n opintotarjonta ja se kuuluuko tarjontaan työelämälähtöisyyttä. 3AMK:n intensiivitoteutuksiin yleensä kuuluu työelämälähtöinen projekti, johon usein kuuluu uusien palvelujen ja ratkaisujen innovoiminen yhteistyöorganisaatioille. Osaamispolut on rakennettu vastaamaan työelämän tarpeita ja niitä avataan parhaillaan jatkuvan oppimisen pariin, jolloin työelämässäkin olevat henkilöt pystyvät vastaamaan muuttuvaan osaamistarpeeseen. Osaamispolkujen sisältöön vaikuttaa toki myös kysyntä ja niitä avataan myös enemmän YAMK-opiskelijoille.

3AMK:n rooli Digivisio 2030 -hankkeessa herätti kiinnostusta. 3AMK-liittouman korkeakoulut osallistuvat hankkeeseen yksittäisinä korkeakouluina. 3AMK tarkastelee hankkeen edistymistä ja sen tuloksia, muuten siihen osallistumatta. Odotettavasti hanke tulee kuitenkin vaikuttamaan myös 3AMK:n opintotarjontaan tulevaisuudessa.

Toisessa työpajassa kysyin osallistujilta, minkälaiselle osaamiselle on tarvetta ja kysyntää tällä hetkellä työelämässä ja mihin opiskelijan kannattaisi keskittyä. Risto Ilomäki vastasi osuvasti, että kaikelle osaamiselle on tarvetta ja kaikkeen kannattaa panostaa (tähän liittyi tarina siitä, kuinka hän ajatteli ettei ikinä tarvitse jotakin matemaattista asiaa, jota hän kuitenkin piakkoin tarvitsikin työelämässään). Mikään ei siis ole hyödytöntä opiskelun kannalta! 

Risto Ilomäki oli ihanan aktiivinen dialogiin osallistuja, ja hän kertoikin osallistujille 3AMK-liittoumaa edeltäneestä FUAS-liittoumasta ja siitä, että 3AMK:lla on paremmat mahdollisuudet vaikuttamiseen kuin alkuperäisellä liittoumalla oli. Dialogeissa nousi esille se, että 3AMK ei käytä kaikkea potentiaaliaan vaikuttamiseen, mutta siihen pohditaan tapoja ja alustoja liittoumassa. 3AMK:n nykyisenä supervoimana voidaankin pitää yhteistyön laajuutta korkeakoulujen henkilöstön ja opiskelijoiden näkökulmasta. 

Hallintohimmeleitä vai ei?

Liittouman palkkalistoilla olevana henkilönä (ja taloudellisesti korruptoituneena) en voi ottaa asiaan kantaa. “:’D”. Osallistujien mukaan 3AMK kuitenkin vaikutti yleisesti ottaen himmelittömältä.

Comments are closed.