3AMK-liittoumassa uusi avaus jatkuvan oppimisen parissa

Jatkuvalla oppimisella vastataan tarpeeseen kehittää ja uudistaa osaamista elämän ja työuran eri vaiheissa. Osaamispolkujen avaaminen jatkuvaan oppimiseen vastaa 3AMK:n oppimistoiminnan suurinta tavoitetta – uudenlaisen osaamisen tarjoamista muuttuvaan työelämään. Sen lisäksi 3AMK-liittouman pidemmän aikavälin tavoitteena on olla edelläkävijä jatkuvan oppimisen saralla vuoteen 2025 mennessä. Tammikuussa alkanut Circular Economy for Sustainable Growth -osaamispolku on ensimmäinen 3AMK:n yhteistyönä järjestetty opintokokonaisuus, joka avattiin myös avoimen ammattikorkeakoulun tarjontaan. Avoimen ammattikorkeakoulun opinnot on suunnattu kaikille oman osaamisen kehittämisestä sekä jatkuvasta oppimisesta kiinnostuneille. 

Jatkuvan oppimisen roolia 3AMK-liittoumassa suunnitellaan ja visioidaan kesäkuussa korkeakoulujen jatkuvan oppimisen vetäjien, heidän tiimien, 3AMK:n oppimistoiminnan kehityspäälliköiden sekä muiden prosessiin osallistuvien toimesta. Paikalle on kutsuttu myös opiskelijaedustajia. 3AMK:n toimijoilla on jo laajaa kokemusta ja käyttäjäpalautetta jatkuvasta oppimisesta mm. AMKoodari- sekä Urbaania kasvua GSIP Vantaa -hankkeiden kautta, jota voidaan hyödyntää myös 3AMK:n osaamispolkujen suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Circular Economy for Sustainable Growth

Circular Economy for Sustainable Growth -osaamispolun tavoitteena on tarjota opiskelijoille ammatillista osaamista kestävän kehityksen työkaluista ja konsepteista, jotka ovat olennaisia kiertotalouden liiketoimintamallien rakentamiselle. Osaamispolun jälkeen opiskelija pystyy käyttämään palvelumuotoilun menetelmäoppeja luodakseen muotoilukonseptin, joka perustuu kiertotalouden liiketoimintamalliin sekä valmiudet työskennellä arvokkaana osana kestävän kehityksen tiimiä.

Osaamispolku koostuu kunkin korkeakoulun järjestämästä 5 opintopisteen laajuisesta opintokokonaisuudesta, ja osaamispolku on rakennettu niin, että se koostuu kolmesta eri vaiheesta, joissa perehdytään kiertotalouteen, kiertotalouden liiketoimintamalleihin ja palvelumuotoiluun sekä kestävän kehityksen mukaisen konseptin luomiseen yhteistyöorganisaatiolle. Osaamispolku antaa opiskelijalle valmiudet tarkastella yrityksen liiketoimintaa erilaisella tavalla mm. tuotannon ja prosessien osalta ja valmiudet liiketoiminnan uudistamiseen erilaisilla palveluilla.

Tämän vuoden toteutuksella yhteistyöorganisaationa on suomalainen vastuullinen vaatetusalan yritys Uhana. Uhana tarjoaa kuluttajille uusien vaatteiden lisäksi myös vaatteiden vuokrauspalvelua. Opintojaksolla opiskelijat pohtivat kestävän kehityksen mukaisia tapoja vuokraustoiminnan kehittämiselle sekä innovoivat uusia tapoja kestävän kehityksen toiminnan eteenpäin viemiselle. Projektin tavoitteena on, että opiskelijat valitsevat aiheen, jota he kehittävät liiketoimintaosaamisellaan sekä pohtivat uusia mielenkiintoisia asioita, joita voidaan kehittää tai joiden ympärille voidaan luoda konsepti. Palvelumuotoilun kautta aihetta suunnitellaan, ideoidaan ja lähdetään työstämään, jonka jälkeen luodaan prototyyppi, jota tutkitaan ja kokeillaan ennen sen esittelyä yhteistyöorganisaatiolle.

Kiertotalous ja kestävä kehitys ovat nousseet viime vuosina megatrendeiksi ja on tärkeää, että henkilöstö ylläpitää osaamistaan pysyäkseen muuttuvassa liiketoiminnassa mukana. Esimerkiksi Sitra tunnistaa kiertotalouden myötä muutoksen työelämässä erityisesti töiden sisältöjen osalta sekä uusien työpaikkojen muodossa vanhojen työpaikkojen kadotessa. Hallituksella on myös esitys uudeksi ilmastolaiksi, jonka tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä – myös laki vaikuttaa yrityksien siirtymään kiertotalouden liiketoimintamallien pariin.

Jatkuvan oppimisen yhteiskunnallinen rooli

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan työikäisten osaamistasoa nostetaan ja osaamista uudistetaan kansalaisten taloudellisen ja sosiaalisen integraation tukemiseksi sekä yritysten ja Suomen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Keskeisimpiä syitä työelämän ja osaamisvaatimuksien muutokseen ovat digitalisaatio, teknologinen rakenne sekä ikärakenne ja sen myötä ammatin vaihtaminen on välttämätöntä yhä useammalle. OECD:n arvion mukaan automatisaation myötä lähivuosina poistuvia tai merkittävästi muuttuvia töitä on Suomessa 33,6 prosenttia. Lyhyttä koulutusta edellyttävät työt muuttuvat ja vähenevät eniten – samalla syntyy uutta työtä, joka edellyttää korkea-astetasoista osaamista.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on luonut raamit jatkuvan oppimisen uudistamiseksi hallitusohjelmassa – jopa vajaa puoli miljoonaa henkilöä tarvitsee uudelleenkoulutusta tai laajaa täydennyskoulutusta lähivuosina. Muuttuviin osaamistarpeisiin vastaaminen edellyttää koulutusjärjestelmältä joustavuutta ja henkilöstölle mahdollisuuden päästä tarvitsemaansa koulutukseen työn ohella ja sen aikana. Haasteena kuitenkin nähdään vähemmän koulutettujen henkilöiden ja koulutuksen kohtaaminen.

Jatkuvan oppimisen uudistuksen linjauksiin kuuluu mm. työelämään suunnatun erikoistumiskoulutuksen täydennyksen ja muutoksen lisääminen sekä korkeakoulujen koulutustarjonnan avaaminen ja kehittäminen jatkuvan oppimisen alustaksi.

Suomessa on jo havaittu taloutta jarruttava pula osaavasta työvoimasta ja jos työelämän murrokseen ei varauduta ja kouluttauduta uudelleen, edessä saattaa odottaa heikosti kouluttautuneiden paheneva työttömyys. Oikein kohdennetulla ja mitoitetulla osaamispanostuksella voidaan edistää ja tukea yhteiskunnan ja työelämän digitalisaatiota, vihreään talouteen siirtymää ja työelämän rakennemuutosta.

TKI-hankkeilla osaamista jatkuvaan oppimiseen

AMKoodari-koulutus suunnattiin jatkuvaan oppimiseen ja siitä kerättiin käyttäjäkokemuksia jatkuvan oppimisen järjestämisestä työelämän ohella. Koulutus järjestettiin vuosina 2019–2021 ja siihen osallistui yli 14 000 henkilöä. Osallistujien keskeisiä syitä opiskelulle olivat ammatillinen kehittyminen, ammatinvaihto sekä mielenkiinto koodaamiseen. Opiskelijoiden kannalta merkityksellistä oli mahdollisuus tutustua uuteen alaan, kouluttautumisen maksuttomuus sekä joustavuus opintojen suorittamiseen.

Urbaania kasvua GSIP Vantaa -hankkeen tavoitteena oli tukea vantaalaisten yritysten kasvua, nostaa työvoiman osaamistasoa, parantaa alueen työllisyyttä sekä kehittää ja lisätä työpaikkoja. Hankkeen kasvudiilissä 1 tarkasteltiin työvoiman rekrytointia ja koulutusta. Kasvudiilissä 1 huomattiin, että jatkuva oppiminen jakautuu epätasaisesti väestön kesken ja se nähdään urbaanina ongelmana, johon on kehitettävä ratkaisuja.

Kasvudiilissä haluttiin myös ymmärtää opiskelijoiden odotuksia, jotta voidaan mahdollistaa parempien ja sopivampien aikuis- ja täydennyskoulutuksien suunnittelu, jotka tukevat jatkuvan oppimisen tavoitteita. Kasvudiilin haasteina nähtiin se, että kouluttautuminen nähdään kuluna investoinnin sijaan ja kouluttautuminen koetaan yhteiskunnan tarjoamana mahdollisuutena ja työnantajan resursoimana työsuhde-etuna. Hankkeessa kerättyjen palautteiden perusteella kurssit, joihin työnantaja resursoi aikaa ja rahaa nähtiin houkuttelevampina kuin omakustanteiset kurssit tai omalla ajalla tapahtuva oppiminen. Palautteen perusteella vastaajat olivat kuitenkin koulutusmyönteisiä ja valmiita panostamaan omakustanteiseen ja omalla ajalla tapahtuvaan koulutukseen. Matalammin koulutettujen kohdalla työnantajan suhtautumisella koulutukseen on kuitenkin erityisen suuri vaikutus.

OECD:n mukaan suurimpana osaamisen kehittämisen esteenä on ajanpuute ja koulutuksen toteutuksen hankala sijainti tai ajankohta. Tämä tulisi erityisesti huomioida jatkuvassa oppimisessa, jotta osaamisen ylläpitäminen voidaan mahdollistaa. Pandemian myötä myös digipedagogiikka ja sen kehittäminen on pinnalla, joten voisiko siitä löytyä ratkaisu tavoitettavan opetuksen mahdollistamiseen?

Laurealla on meneillään VIVA-hanke, jossa virtuaaliteknologialla edistetään pk-yritysten vientiä. Hankkeessa jatkuvaa oppimista mahdollistetaan modernien teknologioiden ja XR-osaamisen avulla yhteistyössä 3DBear Oy:n kanssa. Hankkeeseen sen enempää perehtymättä, kuulostaa siltä, että pk-yrityksissä mahdollistetaan aikaan ja paikkaan sitoutumatonta mahdollisuutta jatkuvaan oppimiseen. Jatkuva oppiminen on mahdollisuuksia täynnä!

Lue lisää VIVA-hankkeesta ja VR:n hyödyntämisestä jatkuvassa oppimisessa: Virtual Reality in Continuous Learning | Laurea Journal.

Comments are closed.