Urbaania kasvua – GSIP Vantaa (Growth and Social Investment Pacts) -hankkeen tavoitteena oli tukea vantaalaisten yritysten kasvua, nostaa työvoiman osaamistasoa, parantaa alueen työllisyyttä sekä kehittää ja lisätä työpaikkoja. Hankkeen tarkoituksena oli kehittää pk-yritysten tarpeisiin vastaavia palveluita tukemaan kasvua ja sosiaalisia investointeja. Erityisesti sosiaalisiin investointeihin on Vantaalla tarvetta, koska kolmasosa vantaalaisista työntekijöistä on työmarkkinoilla ilman perusasteen jälkeistä koulutusta.
Hankkeen pääkoordinaattorina toimi Vantaan kaupunki, elinkeinopalvelut ja työllisyyspalvelut. Laurea ja Metropolia osallistuivat hankkeeseen koulutusorganisaatioina Vantaan ammattiopisto Varian ja Helsingin seudun kauppakamarin lisäksi. Hankkeeseen osallistui myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, Palkansaajien tutkimuslaitos PT, Finnair Cargo Oy, Infocare Oy, ISS Palvelut Oy, Solteq Oyj sekä Vantti Oy. Euroopan Unionin UIA-aloite myönsi hankkeelle lähes neljän miljoonan euron rahoituksen. Hanke alkoi tammikuussa 2019 ja päättyy heinäkuussa 2022.
Hankkeen toteuttaminen
Hankkeessa tarkasteltiin kehityskohteita kolmen kasvudiilin näkökulmasta, joissa pohdittiin haasteita, oppeja sekä tavoitteita. Kasvudiileillä pyrittiin sovittamaan yhteen yrityskasvu, vastuullisuus sekä yhteiskunnan sosiaaliset tavoitteet. Kasvudiileihin lukeutui: kasvudiili 1 – työvoiman rekrytointi ja koulutus, kasvudiili 2 – henkilöstön osaamisen päivitys ja kasvudiili 3 – tukea teknologiseen muutosprosessiin ja valmennusta osaamisen kehittämiseen. Kasvudiilejä testattiin hankkeen partneriyrityksien kanssa sekä laajemmalla pk-yritysjoukolla. Testauksella haluttiin todentaa mallien hyvät ja huonot puolet, sekä tunnistaa palveluiden osalta toimivat ja toimimattomat ratkaisut. Testauksesta ja pilotoinnista saatuja kokemuksia hyödynnettiin seuraavien kasvudiilien kehittämisessä.
Hankkeen tavoitteena oli saada 200 uutta työpaikkaa työttömille työnhakijoille, 30 uutta oppisopimusta vantaalaisiin yrityksiin sekä kouluttaa ja opastaa 700 vantaalaista työntekijää. Hankkeessa uusia työpaikkoja toteutui 106, oppisopimuksia 87 ja koulutukseen osallistui yhteensä 1 155 ihmistä.
Jatkuva oppiminen
Kasvudiilissä 1 työntekijöille tarjottiin vuosina 2019-2020 koulutuspalveluita, jotka kohdistuivat työssäkäyvien aikuisten tarpeisiin. Hankkeessa tutkittiin koulutuspalveluita ja niiden roolia työikäisten vantaalaisten elämässä. Jatkuva oppiminen jakautuu epätasaisesti väestön kesken ja se nähdään urbaanina ongelmana, johon oli löydettävä ratkaisuja. Laura Erkkilän mukaan kouluttautuneet ihmiset yleensä kouluttautuvat aikuisiällä – hankkeen kannalta oli tärkeää pohtia, miten aliedustettuja ryhmiä saadaan edustettua.
Kasvudiilissä kerättiin palautetta, jonka tavoitteena oli lisätä ymmärrystä työssäkäyvien opiskelijoiden odotuksista täydennyskoulutuksesta sekä onnistuneesta valmennuskokonaisuudesta. Opiskelijoiden odotusten ymmärtäminen mahdollistaa parempien ja sopivampien aikuis- ja täydennyskoulutusmuotojen suunnittelun, jotka tukevat jatkuvan oppimisen tavoitteita.
Kasvudiilin haasteena oli se, että kouluttautuminen nähdään kuluna investoinnin sijaan. Silvennoisen ja Norin (In the margins of training and learning, 2017) mukaan kouluttautuminen koetaan yhteiskunnan tarjoamana mahdollisuutena ja työnantajan resursoimana työsuhde-etuna. Palautteiden perusteella kurssit, joihin työnantaja resursoi aikaa ja rahaa nähtiin houkuttelevampina kuin omakustanteiset kurssit tai omalla ajalla tapahtuva oppiminen. Palaute kuitenkin viittasi vastaajien koulutusmyönteisyyteen. Puolet vastaajista olivat valmiita kustantamaan koulutuksesta alle 500 euroa ja vastauksista selvisi, että omakustanteiseen ja omalla ajalla tapahtuvaan koulutukseen ollaan valmiita panostamaan. Matalammin koulutettujen kohdalla työnantajan suhtautumisella koulutukseen on erityisen suuri vaikutus. OECD:n mukaan suurimpina osaamisen kehittämisen esteinä on ajanpuute ja koulutuksen toteutuksen hankala sijainti tai ajankohta.
Palautteiden perusteella vastaajat olivat varsin tyytyväisiä koulutuksen sisältöön ja sen toteutustapa oli erinomaisella tasolla. Tutkimukseen osallistui 42,8 % osallistujista, jota voidaan pitää riittävän edustavana vastausprosenttina. Palautteita lukiessa tulisi huomioida se, että vastaamiseen todennäköisesti osallistui koulutukseen positiivisemmin suhtautuneet ja motivoituneet henkilöt.
Hanke 3AMK:n näkökulmasta
Hanketta työstettiin organisaatioiden ja partnereiden kesken yhteiskehittämällä. Yhteiskehittäminen on ollut suuri askel yhteistyön ja jatkuvan oppimisen saralla, ja hankkeen toimijat tulevatkin jatkamaan yhteistyötään. Hanketta voidaankin pitää onnistuneena vaikuttajayhteistyönä sekä esimerkkinä 3AMK yhteistyöstä Laurean ja Metropolian osalta.
Hankkeen rahoittaja kehui myös tiedonsiirtoa sekä hankkeen jatkuvuuden takaamista muun muassa laajalla raportoinnilla. Kasvudiilit toimivat tulevaisuudessa eurooppalaisten kaupunkien työkaluina ja avaimina yritysten kasvuun, joilla mahdollistetaan työpaikkojen luominen ja sosiaalisen osallistumisen edistäminen työmarkkinoilla.
Hankkeen toimijoita pyydettiin esittelemään kaupunkikehitystä 10.3.2022 järjestetyssä globaalissa konferenssissa OECD-viikoilla. Konferenssin teemana oli paikalliset taidot, erityisesti jatkuvan oppimisen ja aikuiskoulutuksen näkökulmasta – konferenssissa nousi esille se, miten tärkeää moninainen yhteistyö näiden aiheiden parissa on.
Lisää tietoa:
Jatkuvan oppimisen myytinmurtajat -podcast Spotifyssä
Jatkuva oppiminen on työntekijän, työpaikan ja kouluttajan yhteistyötä
Urbaania kasvua Vantaa -hankkeen kasvudiili 1:n koulutusten arvioinnin tulokset
Urbaania kasvua Vantaa -hankkeen kasvudiili 2:n yrityskohtaisten ryhmävalmennusten arviointia
Lisää julkaisuja Laurea Journalissa