Kun koronapandemia pysäytti Suomen alkuvuodesta, oppilaitosten oli löydettävä pikaisesti uusia ratkaisuja opetuksen ja työnteon turvaamiseen. 3AMK-korkeakouluissa Laureassa, Haaga-Heliassa ja Metropoliassa siirryttiin nopeasti etäopetuksen ja etätyöskentelyn käytänteisiin.
Täysin etäopetukseen ja -työskentelyyn siirtyminen pakotti korkeakoulut uudenlaisen tilanteen eteen. Vaikka hyviä etäkäytänteitä oli jo aikaisemmin ollut käytössä, oli opetusta ja työskentelyä organisoitava uudelleen ja keksittävä vaihtoehtoisia toteutustapoja. Haaga-Helian lehtori Heli Lankinen kertoo, että uudessa tilanteessa oli keksittävä luovasti uusia ratkaisuja siitä, miten opinnot saadaan etenemään ja työnteko jatkumaan.
“Etäkäytänteisiin siirtyminen oli digiloikka, joka tapahtui, kun oli pakko.”
Opettajien digituen tarve kasvoi
Yksi merkittävä ja tarpeellinen muutos kaikissa kolmessa korkeakoulussa oli opettajien digituen lisääminen. Etäopetukseen ja -työskentelyyn siirtyminen vaati monenlaisten digitaalisten työvälineiden käyttöä ja uudenlaisiin työtapoihin tutustumista. Etäopetukseen lähdettiin hyvin erilaisilla valmiuksilla.
Haaga-Heliassa digituen tarjoamisen apuvälineeksi otettiin käyttöön muun muassa joka arkiaamu järjestettävät korkeakoulun digipedamentoreiden organisoimat pop up -neuvonnat. Pop up -neuvonnat olivat avoinna koko korkeakoulun henkilöstölle.
“Pop up -neuvontoihin sai tulla kysymään mitä tahansa, jos tarvitsi apua digiasioissa. Pop up -neuvontojen lisäksi järjestimme henkilöstölle erilaisia digitaalisten välineiden koulutuksia sekä teimme muun muassa video-ohjeita digitaalisten työkalujen käytöstä”, lehtori Heli Lankinen kertoo.
Samantyylisiä digituen muotoja hyödynnettiin myös Laureassa ja Metropoliassa. Metropolian lehtori ja digimentoreiden koordinaattori Hannu Turunen kertoo, että Metropoliassa oli käytössä korkeakoulun kaikkien kampuksien yhteinen Digiklinikka-alusta. Digiklinikassa järjestettiin muun muassa digimentoreiden vastaanottoaikoja, joihin kuka tahansa pystyi tulla kysymään neuvoja. Lisäksi Digiklinikassa jaettiin video-ohjeistuksia ja koulutuksia. Neuvoja pystyi kysymään myös aihealueittain suunnatuilla kanavilla.
Lehtori Turusen mukaan toinen Metropolian hieman vapaamuotoisempi digituen muoto oli kerran viikossa järjestetyt digiaamukahvit.
“Digiaamukahveilla digimentorit olivat paikalla ja siellä pystyi jakamaan erilaisia kokemuksia. Tällaiselle vapaamuotoisemmalle toiminnalle oli myös tarvetta, sillä emme voineet nähdä toisiamme fyysisesti.”
Laureassa toimivia digituen käytänteitä pandemia-aikana olivat muun muassa joka arkiaamu järjestetyt digiaamukahviklinikat, joiden avulla tuettiin opettajia digitaalisten työvälineiden käytössä. Laurean kehittämispäällikkö Mikael Uusi-Mäkelän mukaan digiaamukahviklinikoista vastasi digipedagogiikan kehittämisestä ja tuesta vastaava dCELL-tiimi. Tämän lisäksi aamuklinikoilla mahdollisuuksien mukaan auttoivat myös digilehtorit ja vierailemassa kävi myös IT-alan yrityksiä.
“Aamuklinikoilla oli mahdollista kysyä neuvoa, mistä tahansa askarruttavasta asiasta. Viikkojen kuluessa aamuklinikoissa läpikäytäviä aiheita alettiin tarkentamaan teemoittain, kun perusasiat alkoivat olla hallussa. Mahdollisuus on ollut saada myös henkilökohtaista digitukea. Nyt syksyllä toimintaa on jatkettu kaksi kertaa viikossa”, Uusi-Mäkelä kertoo.
Sekä Lankinen, Turunen ja Uusi-Mäkelä korostavat kollegiaalisen avun ja tuen tärkeyttä pandemia-ajan etäopetuksen ja -työskentelyn käytänteissä.
“Tämä oli ehdottomasti yhdessä tekemistä. Yhteisöllinen auttaminen oli todella isossa roolissa, sillä tilanne yhdisti kaikkia ja kaikki joutuivat keksimään vaihtoehtoisia etätoteutuksia opetukseensa. Digituen lisäksi myös kollegat tarjosivat toisilleen apua”, lehtori Heli Lankinen kertoo.
Korkeakouluissa otettiin käyttöön hybridimalli
Pandemian myötä korkeakouluissa on erityisesti syksyllä siirrytty myös käyttämään opetuksessa yhdistelmämallia eli niin sanottua hybridimallia. Hybridimalli tarkoittaa lähi- ja etäopetuksen yhdistämistä opetuksessa.
Haaga-Helian palvelujohtaja Kari Salmi kertoo, että hybridimallin toimimista varten on suunniteltu ja laskettu tarkasti, miten hallittu paluu kampuksille olisi mahdollista. Salmen mukaan hybridimalliin siirtymisestä on pääasiassa hyviä kokemuksia, ja opinnot ovat lähteneet joustavasti liikkeelle. Lähiopetus kampuksilla priorisoitiin aloittaville opiskelijoille, jotta ryhmäytyminen ja opintojen alku lähtisivät mahdollisimman sujuvasti käyntiin.
“Kampuksella voi olla toimintaa, kunhan noudatetaan terveysturvallisuudesta annettuja ohjeistuksia. Palveluita on saatavilla kampuksilla, mutta samat palvelut tarjotaan myös etänä. Henkilöstöstä on edelleen rajattu määrä paikalla ja voimassa on vahva maskisuositus. Lähtökohtaisesti suosituksena on edelleen etätyöskentely, mikäli työjärjestelyt ja -tehtävät mahdollistavat paikasta riippumattoman työn.”
Metropolian jatkuvan oppimisen palveluiden johtajan Katri Luukan mukaan hybridimalli on sujunut hyvin, mutta se vaati jatkuvaa harkintaa. Jokaisen tapauksen kohdalla on mietittävä erikseen, onko välttämätöntä tulla kampukselle. Luukan mukaan eri aloilla on erilaisia mahdollisuuksia järjestää opetusta etänä, esimerkiksi sote-alan koulutuksissa on tärkeää päästä paikan päällä harjoittelemaan ammatissa vaadittavia kädentaitoja.
“Hybridimalliin on päätetty lähteä, sillä haluamme mahdollistaa opintojen etenemisen. Kun keväällä ei järjestetty lähiopetusta niin osalla aloista opintoja kasaantui syksylle. Olemme tehneet paljon töitä, jotta opinnot taas etenisivät jouhevasti.”
Laurean kehittämispäällikkö Mikael Uusi-Mäkelä kertoo, että hybridimallissa haasteita saattaa aiheuttaa esimerkiksi opettajien työmäärän kasvu kahden suoritustavan ollessa rinnakkain ja tasavertaisen opetuksen takaaminen molemmille osallistumistavoille.
“Olemme pyrkineet keksimään ratkaisuja esimerkiksi opettajan työmäärän tasaamiseksi. Olemme pohtineet muun muassa sitä, että voidaanko opiskelijoita osallistaa opetukseen esimerkiksi chat-moderaattoreina.”
Luodut käytänteet jäävät elämään
Uusi normaali etäopetuksen ja hybridimallin parissa on kehittänyt paljon etäopiskelun ja etätyön käytänteitä ja osa pandemia-aikana luoduista käytänteistä jääkin luultavasti elämään myös tulevaisuudessa.
“Tällä hetkellä opimme aivan uudenlaisia verkkovuorovaikutustaitoja, joita tullaan varmasti tarvitsemaan jokaisessa työssä tulevaisuudessa”, Katri Luukka kertoo.
Myös Mikael Uusi-Mäkelä on samoilla linjoilla. Hän uskoo, että esimerkiksi etäkokoustamisen käytännöt ja etiketit jäävät elämään pitkälle. Uusi-Mäkelä kertoo myös, että pandemia-aika ja etätyöskentely on osittain toiminut myös katalyyttina siihen, että yhteistyötä tehdään enemmän yli kampusrajojen ja myös opetuksen avoimuus on edistynyt paljon.
“Etäkäytänteet eivät tule korvaamaan lähi- tai monimuoto-opetusta, mutta varmasti parhaat käytännöt jäävät hyödynnettäviksi. Pandemia-aika on hämärtänyt etä- ja lähitoiminnan rajoja. Tulevaisuudessa ei luultavasti tarvitse tehdä niin mustavalkoista päätöstä siitä, että toimitaanko etänä vai paikan päällä.”
3AMK-liittouman toiminta pandemia-aikana
Myös 3AMK-liittouman neljä yhteistyöaluetta toimivat etäyhteydellä koko kevään ja kesän. Joitakin tapahtumia jouduttiin perumaan, mutta moni onnistuttiin järjestämään etätyökalujen avulla. Yksi 3AMK:n ylpeydenaihe oli virtuaalitoteutuksena järjestetty koodaustapahtuma Hackathon, joka sai kiitosta kansainvälisiltä opiskelijoilta. Lue lisää Hackathonista täältä (artikkeli englanniksi).
Myös muita toteutuksia järjestettiin virtuaalisesti. Intensiivikurssi Digital Wellbeing Sprint, jossa opiskelijat kehittävät palveluja yhdessä terveysalan yritysten kanssa, onnistui yli odotusten. Opetuksen siirtäminen verkkoon vaati joustamista niin opiskelijoilta kuin opettajiltakin. Vaikka teknisiltä ongelmilta ei vältytty, työkalut saatiin toimimaan, kun asenne oli ratkaisukeskeinen.
Lisäksi 3AMK-korkeakoulut halusivat auttaa pandemian takia kärsinyttä työelämää. Ketterinä toimijoina korkeakoulut saivatkin nopeasti pystyyn SUN-hankkeen auttamaan kriisiytyneitä matkailu- ja ravintola-alan yrityksiä. Hanke sai nopeasti maakunnallisen kriisirahoituksen.
Kuva: Unsplash