Kestävä kaupunkikehitys -sidosryhmätyöpaja järjestettiin Metropolian Myyrmäen kampuksella. Työpajassa ammattikorkeakoulujen, kaupungin ja yritysten edustajat pohtivat ratkaisuja kaupunkien haasteisiin sekä tutustuivat Uudenmaan kiertotalouslaaksoon.
Työpajalla oli viisi keskeistä teemaa: kiertotalous, hiilineutraalius, osallistava kaupunkikehitys, alueen vetovoimaisuus sekä innovaatiot ja kestävä kasvu.
Moni koki ajatusten vaihdon innostavaksi. Työpajan osallistujilta tapahtuma keräsi kiitosta:
”Tilaisuudessa esiteltiin todella kiinnostavia oppilaitosten tekemiä avauksia. Toivon, että ammattikorkeakoulut kiinnittyvät myös yritysten yhteistekemiseen jatkuvan tekemisen mallilla, ei vain hankkeittain. Oppilaitokset voisivat hakea rohkeasti roolia osana uudenlaisia yrityslähtöisiä ja -vetoisia liiketoimintaekosysteemejä.”, Happymoorin perustaja ja toimitusjohtaja Jannika
Joutsenniemi sanoo.
Joutsenniemen mukaan kaikki työpajan teemat liittyvät vahvasti Happymoorin pilottihankkeeseen, jonka tavoitteena on luoda onnellisempia kaupunkeja yhdessä yritysten ja yhteisöjen, asukkaiden ja kaupunkien kanssa.
Happymoorin perustaja Jannika Joutsenniemi.
Helsingin kaupungin elinkeino-osaston erityissuunnittelija Ida Björkbackan mukaan tapahtuma oli hyvä yleiskatsaus siitä, mitä on kehitteillä ja millaisia keskusteluja käydään.
”Tietysti haluamme olla myös itse kertomassa niistä aiheista, jotka meitä kiinnostavat. Korkeakoulujen merkitys lähiympäristön ja kaupunkien kehittämisessä on suuri.”
Työpajan teemat näkyvät myös kaupungin työlistoilla. Ajankohtaisia asioita ovat esimerkiksi kestävyys sekä yrittäjyyden ja elinkeinojen kehittäminen. Hän mainitsee esimerkiksi hiilineutraali Helsinki -ohjelman. Näiden teemojen parissa Björkbacka näkee myös yhteistyömahdollisuuksia.
”Kyllä meillä on strategiassa tahtotila kehittää hiilineutraalia pääkaupunkia, ja tietenkin toivomme siihen liittyen kaikenlaisia kehittämishankkeita”, hän sanoo.
Helsingin kaupungin erityissuunnittelija Ida Björkbacka.
Metropolian innovaatiojohtaja Antti Tohka.
"Onko helpot ratkaisut jo käytetty?"
Työpajakeskusteluissa esille nousivat niin EU-taso kuin ruohonjuuritason toimintakin. Osallistujat tiedostivat esimerkiksi ilmastoasioiden kompleksisuuden ja monet lieveilmiöt. Moni oli huolissaan sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.
”Keskusteluissa nousi ilmi myös se, kuinka paljon osaamista ammattikorkeakouluilla on esimerkiksi hiilineutraalisuuteen liittyen. Tätä osaamista ministeriöt ja Suomen ympäristökeskus voisivat hyödyntää enemmänkin”, Metropolian innovaatiojohtaja Oscar Nissin pohtii.
Metropolian innovaatiojohtaja Oscar Nissin.
Myös toivoa nähtiin. Suomella voisi olla annettavaa globaalisti esimerkiksi hiilineutraalisuusteknologian parissa. Myös alueiden yhteisöllisyydessä nähtiin paljon mahdollisuuksia osallistaa ihmisiä. Lisäksi toivoa laitettiin nuoriin.
”Nuorilla on korkeampi systeeminen ymmärrys kuin boomereilla”, innovaatiojohtaja Antti Tohka sanoo.
Osallistujat toivoivatkin, että työpajan teemat näkyisivät opiskelijoiden arjessa sekä opintojen sisällössä.
3AMK nähtiin hyvänä esimerkkinä ammattikorkeakoulujen joustavuudesta. Työpajan osallistujilla oli toiveita myös 3AMK:n suuntaan: monet pitävät liittoumaa yhteistyö- ja kohtaamiselimenä. Liittoumalta toivottiinkin erityisesti fasilitoituja keskusteluja ja tiedon jakamista.
”Me tehdään nyt jo paljon, mutta vaatii tällaisia tilaisuuksia, että kaikki oikeasti tietävät, mitä me tehdään”, Tohka sanoo.
Kestävä kaupunkikehitys on yksi 3AMK:n tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan strategiakärjistä. Muita strategiakärkiä ovat Hyvinvoivana ihmisenä turvallisessa yhteisössä sekä työn ja osaamisen murros.
3AMK-liittouman prosessijohtaja Antti Vettenranta.